REFLESAUN BA MASAKRE KRARAS 8 DE AGOSTU 1983
Masakre Kraras nebe Akontese iha loron 8 Agustus 1983, ne’e hanesan Asaun Organizadu nebe hanaran levantementu armada, nebe kontinuasaun husi funu segundu etapa gerelia hafoin baze apoiu rahun, tamba kontinuasaun husi funu iha segunda etapa gerilia hafoin baze apoiu rahun, Iha 8 agustu komandu ba luta fo ona orden nebe komandu da luta estuda situasaun Indonesia atu antisipa ona fo orden ba timor oan sira hotu atu halo lavantementu iha 8 agustu tuku lima loraik kraras nee’e tenki tarutu, tuku 7 tarutu iha ossu, tuku 8 tarutu iha nahareka atu nune rona iha fatin-fatin nebe aas atu nune sira nebe mak iha rai tetuk se kilat ba Indonesia hodi halo levantementu atu hasai kilat husi inimigu nia liman hodi lori ba ailaran, katak involvimentu funu kuaze povu nian, tan ne’e Indonesia sira hatene oho populasaun iha Kraras, maibe akontesmentu laos iha Kraras deit ema mate barak liu, Buanurak, Watulari, watucarbau, Ilomar no ba fatin seluk tan.
Levantamentu Kraras mósu tanba konseito fundamentu strategiku ne’ebé traca iha Laline (agora Suco hamrik ba) iha13 de Marsu 1978, hatur husi Saudozo Nicolau Lobato no kontinuasaun husi maun bo’ot Kay Rala Xanana Gusmão. Levantamentu ne’e hanesan kontinuasaun Luta ba Libertasaun nasional. Hahu, konsekuensia husi levantamentu ne’ebé akontese, halo Bibileo Kraras sai Rai Mate Restu, Rai Feto Faluk no Rai ba ema oan kiak barak. Tinan tolunulu resin ona ita ukun an maibe Klalerek mutin sei sai nafatin rai destero ba feto faluk no oan kiak sira. Ukun nain sira lakohi ou baruk hateke ba kotuk tanba saida mak mósu rai Klalerek Mutin.
Too ohin loron familia barak seidauk hatene paradero ema sira ne’ebé lakon. Povu Kraras mós sei halerik nafatin ba rai pedasuk 500 kilometro kwadradu ne’ebé sira okupa tanba konsekuénsia husi funu ba libertasaun nasional.
iha 8 Agostu 1983, marka istoria ida hosi timor-oan sira, hodi hetan ukun rasík an, hatudu kata kita sente loron ne’e importansia boot ne’ebé timor-oan sira halao levantamentu hodi bolu mos atensaun bab a mundo katak Timor Leste sei iha funu, tanba liu hosi levantamentu ne’e, ema barak mak fó sira nia vida bá nasaun ida ne’e. Marka ita nia istoria mós, dalan ida ne’ebé ita rasik mak eskolla mate ka moris ukun rasik an, para ita atu lori rai ne’e bá independensia, ne’e povu tomák hakilar ba mundu katak, Timor-Leste hakarak sai nasaun independente. Timor-oan sira luta fó sira nia an, fó no sakrifika sira nia vida tomák hodi garante independensia 28 de Novembru de 1975.
Refleta ba situasaun ida nee, ita nudar jerasaun foun husu ba maluk Timor oan tomak atu hanoin hikas loron ida nee hanesan loron historiku ida ne’ebé povu Kraras hatudu katak, fiar ba sira kbiit lori luta ba liberta rai ida nee, no fo homenajen ba sira nia spririto asuwain.
Masakre Kraras nebe Akontese iha loron 8 Agustus 1983, ne’e hanesan Asaun Organizadu nebe hanaran levantementu armada, nebe kontinuasaun husi funu segundu etapa gerelia hafoin baze apoiu rahun, tamba kontinuasaun husi funu iha segunda etapa gerilia hafoin baze apoiu rahun, Iha 8 agustu komandu ba luta fo ona orden nebe komandu da luta estuda situasaun Indonesia atu antisipa ona fo orden ba timor oan sira hotu atu halo lavantementu iha 8 agustu tuku lima loraik kraras nee’e tenki tarutu, tuku 7 tarutu iha ossu, tuku 8 tarutu iha nahareka atu nune rona iha fatin-fatin nebe aas atu nune sira nebe mak iha rai tetuk se kilat ba Indonesia hodi halo levantementu atu hasai kilat husi inimigu nia liman hodi lori ba ailaran, katak involvimentu funu kuaze povu nian, tan ne’e Indonesia sira hatene oho populasaun iha Kraras, maibe akontesmentu laos iha Kraras deit ema mate barak liu, Buanurak, Watulari, watucarbau, Ilomar no ba fatin seluk tan.
Levantamentu Kraras mósu tanba konseito fundamentu strategiku ne’ebé traca iha Laline (agora Suco hamrik ba) iha13 de Marsu 1978, hatur husi Saudozo Nicolau Lobato no kontinuasaun husi maun bo’ot Kay Rala Xanana Gusmão. Levantamentu ne’e hanesan kontinuasaun Luta ba Libertasaun nasional. Hahu, konsekuensia husi levantamentu ne’ebé akontese, halo Bibileo Kraras sai Rai Mate Restu, Rai Feto Faluk no Rai ba ema oan kiak barak. Tinan tolunulu resin ona ita ukun an maibe Klalerek mutin sei sai nafatin rai destero ba feto faluk no oan kiak sira. Ukun nain sira lakohi ou baruk hateke ba kotuk tanba saida mak mósu rai Klalerek Mutin.
Too ohin loron familia barak seidauk hatene paradero ema sira ne’ebé lakon. Povu Kraras mós sei halerik nafatin ba rai pedasuk 500 kilometro kwadradu ne’ebé sira okupa tanba konsekuénsia husi funu ba libertasaun nasional.
iha 8 Agostu 1983, marka istoria ida hosi timor-oan sira, hodi hetan ukun rasík an, hatudu kata kita sente loron ne’e importansia boot ne’ebé timor-oan sira halao levantamentu hodi bolu mos atensaun bab a mundo katak Timor Leste sei iha funu, tanba liu hosi levantamentu ne’e, ema barak mak fó sira nia vida bá nasaun ida ne’e. Marka ita nia istoria mós, dalan ida ne’ebé ita rasik mak eskolla mate ka moris ukun rasik an, para ita atu lori rai ne’e bá independensia, ne’e povu tomák hakilar ba mundu katak, Timor-Leste hakarak sai nasaun independente. Timor-oan sira luta fó sira nia an, fó no sakrifika sira nia vida tomák hodi garante independensia 28 de Novembru de 1975.
Refleta ba situasaun ida nee, ita nudar jerasaun foun husu ba maluk Timor oan tomak atu hanoin hikas loron ida nee hanesan loron historiku ida ne’ebé povu Kraras hatudu katak, fiar ba sira kbiit lori luta ba liberta rai ida nee, no fo homenajen ba sira nia spririto asuwain.
Comments
Post a Comment